Uraohjauskeskustelu

Uraohjauskeskustelu mielletään useimmiten keskeisimmäksi uraohjauksen osa-alueeksi. Korkeakouluissa on uraohjauskeskustelulle, kuten myös uraohjaukselle, käytössä eri nimityksiä. Yksilöohjauksesta voidaan käyttää esimerkiksi käsitettä kehityskeskustelu. Seuraavaksi kuvataan uraohjauskeskustelun keskeisiä piirteitä ja kulkua uraohjausta tekevien näkökulmasta. Lopuksi on esitelty muutama uraohjauksen työväline ja toimintatapa , joita ohjaajat ovat hyödyntäneet omassa työssään.

Uraohjauskeskustelun piirteitä

Käytännöt uraohjauskeskustelun toteutukselle vaihtelevat korkeakouluittain: opintojen vaihe, kenelle suunnattu, prosessi vai kertaluonteinen. Alla on listattu esimerkkejä siitä, miten uraohjaustyötä tekevät ovat haastatteluiden perusteella keskusteluja toteuttaneet sekä joitakin perusteluja tehdyille toimintamalleille.

Uraohjauskeskustelun ajoitus suhteessa opintoihin:

1. Kaikki toisen vuoden opiskelijat saavat kutsun
Sähköpostitse lähetettyä kutsua voidaan jakaa tiedekunnittain, jolloin sitä ei lähetetä kaikille yhtä aikaa. Kutsun tavoitteena on saada opiskelijat miettimään työelämäasioita jo opintojen alkuvaiheessa. Viestissä kerrotaan, mikä on uraohjauksen idea. Lisäksi kerrotaan, mistä voidaan keskustella ja yritetään konkretisoida vapaaehtoista uraohjausta. Opintojen alkuvaiheessa voi vielä vaikuttaa ainevalintoihin, joten uraohjauskeskustelu on koettu tässä vaiheessa hyödylliseksi. Ohjauksessa huomioidaan tulevaisuuden suunnitelmat ja työelämäasiat, joita moni ei ehkä tulisi muuten ajatelleeksi. Alkuvaiheen uraohjauskeskustelu tarjoaa hyvän mahdollisuuden kannustaa opiskelijaa myös ei-tyypillisempiin opiskeluvalintoihin. Kutsu on hyvä tapa saada yhteys opiskelijoihin: sen kautta opiskelijat oppivat tuntemaan esimerkiksi U&R:n palveluita. Kutsun saatuaan neljännes opiskelijoista tulee samana vuonna uraohjauskeskusteluun, mutta monet tulevat kolmantena vuonna tai myöhemmin.

2. Uraohjaus sijoittuu valmistumisvaiheeseen
Opiskelijalla ei ole välttämättä motivaatiota pohtia työelämäasioita opintojen alkuvaiheessa. Motivaation löytymiseksi työelämään siirtymisen täytyy olla lähellä. Jotkut opiskelijat pohtivat työelämäkysymyksiä jo aiemmin, mutta pääsääntöisesti he ovat vielä valmistautumattomia työelämään siirtymisen pohdiskeluun.

Ohjattavan valmistautuminen uraohjauskeskusteluun:

• Ei ennakkovalmistautumista, vaan keskustelu on vapaamuotoinen.
• Valmistautuminen ennakkotehtävän avulla: ohjattava miettii, mistä teemoista hän haluaa keskustella ja kerää taustatietoja esim. aiemmista kesätöistä. Ennakkotehtävässä ohjattava voi todeta esimerkiksi, ettei hän tiedä, mistä voisi hakea töitä tai ettei hän "osaa mitään". Keskustelussa lähdetään tästä liikkeelle, jolloin kartoitetaan ohjattavan vahvuuksia ja laajennetaan työnhakukenttää.
• Opintorekisterin hyödyntäminen: ohjaaja katsoo opintorekisteristä tiedot etukäteen. Näin ohjaaja saa käsityksen opinnoista ennen keskustelua.
• Kyselylomake taustatietoja varten. Lomake voi sisältää seuraavanlaisia kysymyksiä: miksi opiskelija on päättänyt tulla uraohjaukseen, missä opintojen vaiheessa hän on, miksi hän on valinnut tietyn aineen, onko mielessä jo kiinnostavia ammatteja/aloja, perhetausta, aikaisempi koulutus ja työkokemus sekä mitä töitä hän on hakenut.

Uraohjauskeskustelun kulku:

• Vapaamuotoinen ja luottamuksellinen keskustelu
  • opiskelijan tai valmistuneen lähtökohdista
  • ajatusten kuulemista: mitä asiaa opiskelijalla oikeasti on?
  • vahvuudet ja heikkoudet sekä kiinnostuksen kohteet esille
  • keskittyminen vain keskusteluun
    
• Ratkaisujen hakeminen
  • asiatiedon välittäminen
  • pyrkimys tuoda realistinen näkökulma
  • suhteellistaa ja toimia peilinä
  • uusien vaihtoehtojen esille tuominen ja kannustaminen ei-tyypillisiinkin ratkaisuihin
  • uskoa pärjäämiseen
  • valmiina ei voi antaa mitään, voi vain tukea ja ohjata ajatteluprosessia
    
• Lopetus
  • toimintasuunnitelman laatiminen
  • yhteenveto keskustelusta

Uraohjauksen työvälineitä ja toimintatapoja

Uraohjaajilla on käytössään myös erilaisia ohjauksen työvälineitä ja toimintatapoja. Ohessa on muutamia keinoja, joita uraohjausta tekevät ovat tuoneet esille haastatteluissa:

SWOT-analyysi
Analyysi teetetään opiskelijoille osana "Johdatus AMK-opintoihin" -jaksoa. Analyysin avulla voidaan kuvata omia vahvuuksia ja heikkouksia sekä käsityksiä opiskelun mahdollisuuksista ja uhkista. SWOT-analyysin avulla opiskelijat saadaan miettimään ko. asioita heti opintojen alussa ja se toimii myöhemmin apuvälineenä ohjaustilanteissa.

Portfoliotyöskentely
Opettajatuutorit ohjaavat portfoliotyöskentelyä, jossa lähdetään itsetuntemuksesta ja omista vahvuuksista. Portfolion avulla opiskelija näkee, mitä hän todella osaa ja mikä häntä eniten kiinnostaa. Portfolioita voidaan hyödyntää opintojen eri vaiheissa esimerkiksi seuraavasti:

• Opintojen loppuvaiheessa on tavoitteena, että opiskelijat laatisivat perusportfoliosta erilaisia näyteportfolioita työnhakua varten.
• Ns. harjoittelun portfoliossa (ammatillisen kasvun portfoliossa) opiskelijat reflektoivat harjoittelujaksojaan ja oppimistaan.

Osaamista ja kiinnostusta kartoittava testi
Korkeakoulussa käytössä oleva osaamista ja kiinnostusta kartoittava testi on samantyyppinen kuin www.mol.fi -sivuston AVO-testi, mutta se on räätälöity paremmin korkeakoulutasolle sopivaksi ja tehdään paperilomakkeella. Testi sinänsä on melko suppea, mutta sen tuloksia voidaan käydä läpi syvällisemmin ja auttaa opiskelijaa huomaamaan, että omaa osaamista voi käydä näin läpi ja että kiinnostuksen kohteita kannattaa miettiä. Testi voi auttaa varsinkin, jos opiskelija itse ei näe omia vahvuuksiaan.

Erilaiset kirjalliset harjoitukset
Kirjallisten harjoitusten avulla opiskelija voi listata omaa osaamistaan, taitojaan ja ominaisuuksiaan. Hän voi kirjoittaa esimerkkejä tilanteista, joissa hän on onnistunut ja poimia niistä onnistumisessa vaadittuja taitoja tai ominaisuuksia tai miettiä missä on ja mitä tekee viiden vuoden kuluttua. Ryhmässä tai henkilökohtaisessa ohjauksessa ohjaaja kertoo, mikä on harjoitusten ideana ja miten tehtävää voi lähteä tekemään. Tehtävät voivat löytyä myös verkosta, mutta yksin tehtynä ne eivät välttämättä aukea. Joskus tehtäviä annetaan myös mukaan pohdittavaksi. Näiden asioiden miettiminen vaikuttaa opiskelijoiden onnistumiseen työnhaussa oman osaamisen ja kiinnostuksen tunnistamisen osoittaessa hakijan olevan kypsä, motivoitunut ja valmis työelämään.

Työpaikkailmoittelun purkaminen osiin
Uraohjauskeskustelussa ohjaajalla on työpaikkailmoituksia kansioituna toimialoittain ja ohjattavan osaamista peilataan johonkin ilmoitukseen. Ilmoitusten purkamisen tavoitteena on työnantajamystiikan karkottaminen. Usein asiakas toteaakin, ettei hän olisi ikinä uskaltanut hakea ko. paikkoja, vaan hän on katsellut lähinnä "perussihteerin" töitä.

Muistio
Muistioon opiskelija voi kerätä itselleen tärkeää tietoa koulutusalasta, tutkinnon suorittamisesta, henkilöstöstä, tuutoreista, harjoittelujaksoista, kehityskeskusteluista jne.

Kehityskeskustelulomake
Kehityskeskustelulomaketta käyttävät opiskelija ja tuutoriopettaja. Keskustelussa ja lomakkeessa huomioidaan opiskelijan tausta ja kysytään, mitä opiskelija on tehnyt, mikä hänen asiantuntijuutensa tällä hetkellä on, mitä asiantuntijuuden osa-aluetta hän haluaisi kehittää ja mihin hän ajattelee suunnata tulevaisuudessa. Lomaketta täydennetään opintojen kuluessa ja molemmat kuittaavat siihen, kun keskustelu on käyty. Tavoitteena on käydä kehityskeskusteluja säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa.

Oppimispäiväkirja harjoittelun ohjauksessa
Kun opiskelija palaa harjoittelusta, hän palauttaa oppimispäiväkirjan tuutoriopettajalle, joka kommentoi sitä. Millaista keskustelua harjoittelun jälkeen käydään, riippuu paljon opiskelijasta - keskustelu on varsin paperinmakuista, jos se tapahtuu vain oppimispäiväkirjan kirjallisen kommentoinnin välityksellä.

Korttisarja
Arvoja, kiinnostuksen kohteita sekä ominaisuuksia sisältävää korttisarjaa voidaan käyttää ryhmissä. Opiskelijoiden tehtävänä on tietyn aikarajan puitteissa luokitella, mitkä kortit kuvaavat itseä hyvin tai eivät lainkaan. Tämän jälkeen voidaan keskustella, onko opiskelija sellainen kuin itse kuvittelee ja poimitaan kymmenen korttia, jotka kuvaavat itseä parhaiten. Kortit ovat kättä pidempää ja opiskelijat pitävät siitä, että saavat tehdä jotakin konkreettista.

Sijoittumistieto: sijoittumisseurannat ja Kitkatta.net
Tieto valmistuneiden sijoittumisesta työelämään on hyödyllistä uraohjauksessa. Ohjaaja voi käydä sijoittumisseurannoin kerätyn tiedon pohjalta opiskelijan kanssa läpi esimerkiksi valmistuneiden ensimmäisen työpaikan työnantajat ja työtehtävät pääaineittain. Tällöin opiskelija huomaa, että työpaikoissa on valinnanvaraa ja samalla ehkä työnhakukenttäkin kirkastuu: on ihan oikeasti olemassa työnantajia, jotka oikeasti ovat palkanneet täältä valmistuneita. Ohjauksessa katsotaan sijoittumista paitsi pääaineen mukaan myös sivuaineiden perusteella, mitä opiskelija ei usein ole tullut ajatelleeksi. Hyvänä tiedonlähteenä toimii tällöin myös Kitkatta.net.

Katalogit ja ammattilehdet
Katalogit ja lehdet toimivat ajatusten herättämisen ja työmarkkinoiden seuraamisen välineenä, vaikka niitä ei ohjauksessa sinänsä käytäisikään läpi. Katalogit antavat hyvää kokonaiskuvaa eri vaihtoehdoista. Opiskelijoille voi suositella myös muiden kuin perinteisen "oman alan" ammattilehtien seuraamista.

Lähde:
Korhonen, P. 2006. Uraohjaus läpileikkauksessa - Uraohjausselvitys osana Ristiin Rastiin-hanketta.