|
  |
Uraohjauksen käsite
Uraohjauksen käsite 
Uraohjauksen toteuttajat
Uraohjauksen käsite
Uraohjaus mielletään osittain eri tavoin ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Ohessa on tiivistetysti keskeisimpiä eroja uraohjaustyötä tekevien kokemusten mukaisesti:
Uraohjaus ammattikorkeakouluissa:
- kiinteä osa opintojaksoja ja opiskeluprosessin osa
- opintojen yleinen työelämäsuuntautuneisuus ja opintojen aikana syntyvät työelämäkontaktit
- ei eroteta käsitteellisellä tasolla muusta opetustoiminnasta
- puhutaan ammatillisen kasvun tukemisesta, työelämäneuvonnasta, työelämävalmennuksesta tai työmarkkinavalmennuksesta
Uraohjaus yliopistoissa:
- käsitteenä tunnetumpi mutta ymmärretään kapeammin
- ura- ja rekrytointipalveluissa työskentelevien työtä
- henkilökohtaiset ohjauskeskustelut ja pienryhmäkoulutukset työnhausta ja urasuunnittelusta
- erillään perusopetuksesta
Alla olevasta kuviosta käy esille, mitä eri käsitteitä korkeakouluissa voi olla käytössä työelämäsuuntautuneesta ohjauksesta.
Kuva: Työelämäsuuntautunut ohjaus
Ohjaajan avainasioissa käytetään kuitenkin uraohjauksen käsitettä, koska se on eri vaihtoehdoista tunnetuin ja yleisin. Lisäksi uraohjauksen käsite erottuu selkeästi muusta korkeakouluissa annettavasta ohjauksesta.
|
Avainasia:
"Käsitteeseen takertumisen sijaan on tärkeää avata sen merkitystä ja tarkastella, mitä uraohjaukseksi tunnistettava toiminta sisältää eri ympäristöissä". |
|
Uraohjauksen toteuttajat
Uraohjauksen käsitteen määrittelyn ohella vaihtelevuutta kenttään tuovat myös eri toimijat, jotka toteuttavat uraohjausta omassa työssään. Työelämälähtöisissä ammattikorkeakouluissa voidaan todeta, että periaatteessa koko henkilökunta osallistuu uraohjauksen toteuttamiseen. Sen sijaan yliopistoissa ajatus työelämäkysymysten sisältymisestä opiskeluprosessiin on uusi ja uraohjaus mielletään tavallisesti vain ura- ja rekrytointipalveluiden henkilökunnan tehtäväksi. Tämän lisäksi korkeakouluissa on laitos- ja yksikkökohtaisia eroja.
Kun uraohjaustyötä tekeviltä kysyttiin haastatteluissa, miten ohjaustyö on heidän organisaatioissaan järjestetty, saatiin laaja joukko eri toimijoita.
|
Ammattikorkeakoulut:
- opinto-ohjaajat
- vertaistuutorit
- opettajat
- ura- ja rekrytointipalvelut
- koulutusohjelmajohtajat/-päälliköt/-vastaavat
- harjoitteluinsinöörit
- tuutorivastaavat
- työelämäneuvonnan vastaavat
- harjoittelun ohjaajat
- opinnäytetöiden ohjaajat
- opettajatuutorit
- luokanvalvojat
- koulutusjohtajat
- opintosihteerit
- vanhemmat opiskelijat
- opiskelijatuutorit
|
Yliopistot:
- ura- ja rekrytointipalvelut
- professorit
- lehtorit
- opintoneuvojat
- opintosihteerit
- opintopäälliköt
- opettajatuutorit
- opiskelijaopinto-ohjaajat
- opiskelijatuutorit
- graduohjauksesta vastaavat
|
Opettajatuutorijärjestelmä on käytössä monissa ammattikorkeakouluissa. Opettajatuutorin tehtäviin voivat kuulua henkilökohtaiset keskustelut opiskelijoiden kanssa. Opintojen etenemisen seurannan ohella keskustelut saattavat sisältää myös uraohjauksellisia elementtejä. Opettajatuutoreita ei kuitenkaan ole kaikissa ammattikorkeakouluissa. Tällöin henkilökohtaisesta ohjauksesta vastaa usein pää- tai sivutoiminen opinto-ohjaaja. Lisäksi koulutusohjelmien päälliköt ja harjoitteluvastaavat sekä muut vanhemmat opiskelijat koettiin tärkeinä uraohjauksen käytännön toimijoina ja työelämäkontaktien luojina.
"Että sitä on koko opiskelun ajan, että kyllä mä ajattelisin itse näin, että paitsi minä, niin kyllähän meillä esimerkiksi ammattiaineiden opettajat tekevät uraohjausta, toivottavasti, tai jos eivät he tee, niin siellä on sitten aika pahoja kohtia. Uraohjausta ei voi tehdä sillä tavalla, että opiskelija tulee nyt uraohjattavaksi tähän näin, vaan sen täytyy mennä punaisena lankana koko tämmöisen ammatillisen koulutuksen, jotta opiskelija tekee - meillähän on aika vähän loppujen lopuksi semmosia valintapaikkoja - mutta että ne olisivat aina tämmöisiä harkittuja valintoja ja päätöksiä."
Sen sijaan yliopistoissa ura- ja rekrytointipalveluiden lisäksi mainittiin pääsääntöisesti vain joitakin toimijoita. Joillakin laitoksilla kokeillaan opettajatuutorijärjestelmää, mutta työelämännäkökulman huomioonottamisen tavat vaihtelevat.
|
Avainasiat:
"Korkeakouluissa tulisi selkeyttää työelämäsuuntautuneen ohjauksen käsitteitä ja niiden suhdetta ohjausalan yleiseen käsitteistöön. Ohjaustehtävissä toimiville voitaisiin esimerkiksi tuottaa käsitekenttää koskeva tietopankki, joka mahdollistaisi yhteisen käsitteellisen pohjan luomisen. Kaikissa organisaatioissa ei kuitenkaan tarvitse pyrkiä käyttämään samoja käsitteitä, vaan moninaisuuden hyväksyminen on suotavaa. Kun toimijat tunnistavat, mitä työelämäsuuntautunut ohjaus voi olla ja millä nimillä siihen viitataan, myös ohjaustahojen keskinäiset suhteet ovat helpommin määriteltävissä."
"On tärkeää luoda ohjaajille mahdollisuuksia yhteistyöhön ja verkottumiseen muiden ohjaussektorilla toimivien kanssa. Yhteistyötä on kehitettävä niin oman korkeakoulun sisällä kuin ulospäin."
"Korkeakouluissa tulee kiinnittää huomiota ohjauksen tarpeen ja tarjonnan kohtaavuuteen. Saavatko ohjausta ne, jotka sitä eniten tarvitsevat? Miten heidät voitaisiin tavoittaa parhaiten?" |
|
Lähde:
Korhonen, P. 2006. Uraohjaus läpileikkauksessa - Uraohjausselvitys osana Ristiin Rastiin-hanketta.
|
|
|
Etusivu
> Ohjaajan
avainasiat > Uraohjauksen
ulottuvuudet > Uraohjauksen käsite 
