Työelämäyhteistyön muodot

Tapahtumat
Alumnit

Miten uraohjaustyötä tekevä voi itse ylläpitää työelämätietouden osaamistaan ja välittää sitä toisille? Oheen on koottuna esimerkkejä siitä, miten korkeakoulut ovat tehneet työelämäyhteistyötä tapahtumien ja alumnitoiminnan muodossa.

Tapahtumat

Työelämätapahtumien järjestäminen opiskelijoille on hyvä keino saada tuntumaa työelämään ja lisätä yhteistyötä yritysten ja korkeakoulun välillä. Tapahtumia voidaan järjestää yhteistyössä laitosten/yksiköiden, ainejärjestöjen/oppilasyhdistysten tai ura- ja rekrytointipalveluiden kanssa. Myös korkeakoulujen henkilökunnan kannattaa osallistua tapahtumiin: ne tarjoavat vinkkejä ja tukea opetukseen ja ohjaukseen myös heille. Seuraavassa on tapahtuman järjestämisen keskeisiä asioita.

Yhteistyömuotoja tapahtumien ympärille voi rakentaa monenlaisia:

• ura- ja työelämätapahtumat
• uratarinat, joissa valmistuneet kertovat väyliään ensimmäiseen työpaikkaansa.
• paneelikeskustelu tietyn teeman ympärillä, kuten "Kunta-alan työllistymisnäkymät". Paneeliin voi osallistua sekä laitoksen/yksikön että muiden organisaatioiden edustajia.
• yritysesittelyt, joissa yrityksen edustajat pääsevät kertomaan organisaationsa toiminnasta
• vierailut ja ekskursiot
• tiettyyn opintokokonaisuuteen liittyvä, opiskelijoiden itsenäisesti järjestämä lyhyt vierailu organisaatioon
• suuremmalla ryhmällä toteutettu tutustuminen yhteen tai useampaan organisaatioon
• luennot tietystä teemasta kuten esimerkiksi kesätyönhaku tai yrittäjyys
• näiden kaikkien yhdistelmät ja muut luovat ratkaisut

Tapahtuman tuottamisen vaiheet:

Hyvin järjestettyyn tapahtumaan on helppo osallistua tai tulla puhumaan. Jotta tapahtuman suunnittelu ja toteutus eivät tuottaisi liikaa työtä ja kaikki huomioitavat asiat tulisi tehtyä, kannattaa huomioida seuraavat asiat:

• Aiheen ja toteutustavan suunnittelu
  • Teema ja toteutustapa (yhteistyömuodot)
  • Hinta: aiheutuuko tapahtuman järjestämisestä kuluja (tilat ja tarjoilut), jotka esimerkiksi yritysesittelyn haluavan organisaatiot kattavat?
  • Kohderyhmä
  • Aikataulu: aikataulu on hyvä laatia hieman väljäksi, siten se on helpompi pitää.
    
• Yhteistyökumppaneiden pohdinta
  • Kaikkea ei tarvitse tehdä itse vaan kannattaa miettiä erilaisia vaihtoehtoja yhteistyön tekemiseen. Erilaiset kattojärjestöt ja alumniyhdistykset toimivat hyvänä verkostona, jonka avulla saa helpommin kontaktin valitun teeman kohdetahoihin.
  • Tapahtuman voi järjestää yhdessä ura- ja rekrytointipalveluiden kanssa. U&R:n rooli voi vaihdella. Se voi toimia järjestelyissä esimerkiksi konsulttina ja neuvonantajana mm. työelämäyhteistyön suunnittelussa, työmarkkinakysymyksissä, työllistymisessä ja sijoittumiskysymyksissä.
  • Yhteistyön hyödyntäminen ja verkostoituminen esim. toisten yksiköiden ja laitosten tai ainejärjestöjen kanssa.
  • Onko tiettyä tahoa, joka haluaisi tehdä yhteistyötä korkeakoulun kanssa? Onko jollain alueella tai toimialalla nyt tai tulevaisuudessa tarvetta korkeakoulun tarjoamalle osaamiselle?
  • Löytyisikö lähikorkeakouluista kiinnostusta samaan aihealueeseen, jolloin voisi toteuttaa yhteisen tapahtuman?
    
• Työnjako
  • Kaikesta kannattaa sopia, jotta työt jakaantuvat tasaisesti ja tulevat tehdyiksi. Silti on tärkeää, että on yksi koordinoija, joka pitää langat käsissään.
  • Tilavaraukset ja tarjoilut
    • Kuka hoitaa ja jos, niin mitä tarjotaan.
    • Varausten kanssa kannattaa olla hyvissä ajoin liikkeellä, jotta saa haluamansa tilat.
  • Yhteydenotot puhujiin - myyntityö
    • Kun aihealue on hyvin mietitty, on helpompi saada puhujia tilaisuuksiin. Etukäteen kannattaa miettiä tapahtuman tavoite ja lyhyt kuvaus sisällöstä sekä perustelut juuri kyseisen tahon kontaktoinnille. Yleensä jo se, että voi olla opiskelijoille avuksi, koetaan hyvin motivoivana syynä esimerkiksi oman uratarinansa kertomiseen.
  • Ennakkoinformaatio puhujille
    • Jotta tapahtumasta tulee onnistunut ja kuulijat saavat haluamaansa tietoa, kannattaa puhujille toimittaa muutama kysymys tai aihealue ohjenuoraksi. Lisäksi heitä on hyvä informoida paikasta, ohjelmasta ja muista puhujista, tietotekniikasta ja muista tarvittavista välineistä sekä siitä, keitä kuulijat ovat ja kuinka monta heitä on.
  • Markkinointi opiskelijoille
    • Verkkosivut, sähköposti, lehdet, ainejärjestöt ja oppilaskunnat voivat toimia tiedon välittäjinä.
  • Ilmoittautumisten vastaanotto
    • Ennakkoilmoittautumista ei välttämättä tarvita, mutta tarjoilun varaamisen ja osallistujien sitouttamisen kannalta se voi olla hyvä.
      
• Järjestelyt tapahtumapaikalla
  • Paikan löytäminen on hyvä varmistaa opastein. Jonkun tapahtuman järjestäjistä tulee olla hyvissä ajoin vastaanottamassa vieraita ja huolehdittava, että tilat ja oheislaitteet toimivat.
    
• Tapahtuman juontaminen
  • Tapahtumalla pitää olla puheenjohtaja, jonka tehtävänä on pitää langat käsissä. Hän avaa tilaisuuden, esittelee puhujat, jakaa kysymyspuheenvuorot, huolehtii aikataulusta sekä päättää tilaisuuden.
    
• Kahvitarjoilu
  • Jos puhujilla on aikaa jäädä paikalle tilaisuuden jälkeen, on kahvittelu hyvä hyödyntää keskusteluihin ja verkostoitumiseen heidän kanssaan.
    
• Jälkityöt
  • Kiitokset puhujille ja muille järjestelyihin osallistuneille.
  • Jälkimarkkinointi: tapahtuman annin pohtiminen ja arviointi.
  • Tapahtumasta olisi hyvä kirjoittaa kooste esimerkiksi verkkosivuille.
  • Tapahtuman järjestämisen vaiheet (yhteydenotot ja suunnitelmat) on myös hyvä kirjata ylös seuraavan vastaavan tapahtuman järjestämisen varalle

Alumnit

Sekä ammattikorkeakoulujen että yliopistojen edustajat pitävät tärkeänä yhteydenpitoa työelämään siirtyneisiin entisiin opiskelijoihin, alumneihin. Monissa korkeakouluissa tästä toiminnasta vastaa alumniyhdistys mutta usein koulutusohjelmat ylläpitävät myös itse yhteyksiä entisiin opiskelijoihinsa. Alumni-termi saattaa olla opiskelijoille vieras, joten sitä ei välttämättä käytetä viestinnässä vaikka entisiä opiskelijoita tarkoitetaankin.

"Me ei varmaan ajatella, että nyt me käytämme alumneja, mutta nämä samaiset ihmiset, jotka toimivat alumneina, niin he ovat muutenkin aktiivisia ja meidän yhteistyökumppaneita. Mutta ei sillä tavalla, että me jotenkin opiskelijoille kerrottais, että tämä on nyt alumni ja hän on sen takia mukana."

Alumneja pidetään arvokkaana työelämätiedon lähteenä opiskelijoille ja korkeakoulujen henkilökunnalle. Yhteistyön muodot voivat olla esimerkiksi seuraavanlaisia:

• Alumnien vierailut opiskelijoiden orientoivissa opinnoissa ja työelämätapahtumissa, joissa he käyvät kertomassa opiskelustaan ja työurastaan. Laitokselta valmistuneet kertovat, missä he työskentelevät, mitkä tekijät vaikuttivat heidän sijoittumiseensa ja millaisia heidän työtehtävänsä ovat. Alumneja voidaan kutsua kertomaan omasta urapolustansa tiettyyn opintojen vaiheeseen, esimerkiksi kun mietitään pää- tai sivuainevalintoja, harjoittelupaikkaa tai graduaihetta.
  • Viikonloppuleiri uusille opiskelijoille.
  • Johdatus ammattikorkeakouluopintoihin -jaksot; yksiköistä valmistuneet tulevat kertomaan omasta tehtäväkentästään.
  • Teemaluennot esim. yrittäjyydestä
• Alumnit voivat tarjota opiskelijoille harjoittelupaikkoja ja opinnäytetyön aiheita.
• Jokaisella tuutoriryhmällä on oma kummialumni, joka käy kertomassa ryhmälle työstään ja jonka työpaikalla opiskelijat vierailevat.
• Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tieteenalaohjelmasta valmistuneiden tarinakirja Se on se avain! Kasvatustieteiden tieteenalaohjelmasta valmistuneiden tarinoita opiskelusta ja työhön sijoittumisesta .
• Mentorointiohjelmat

Lähde:
Korhonen, P. 2006. Uraohjaus läpileikkauksessa - Uraohjausselvitys osana Ristiin Rastiin-hanketta.
Lusa, S. 2005. Tapahtumilla kurkistuksia työelämään. Esimerkkejä työelämätapahtumien järjestämisestä. Esitys 25.8.2005 Työelämää ja opintoja -iltapäivä. Tampereen yliopisto.