Ryhmäohjaus

Ryhmäohjaus toimii tehokkaana ohjausmuotona opiskelijoiden saadessa realistisen näkemyksen omasta tilanteestaan suhteessa muihin opiskelijoihin: vertaisryhmät on koettu kannustaviksi ja motivoiviksi, koska omat ongelmat eivät tunnu enää niin ainutlaatuisilta ja keskustelu samassa tilanteessa olevien kanssa on usein rohkaisevaa.

Ohessa on uraohjaajilta kerättyjä vinkkejä erilaisista ryhmäohjaustavoista. Eri tavat on luokiteltu ensin sen mukaan, mihin kohtaan opiskelijan opintopolkua ne sijoittuvat. Tämän jälkeen on urasuunnitteluun ja työnhakuun liittyviä kursseja ja koulutuksia sekä lopuksi erilaisia luentoja, tapahtumia tai messuja.

Opintojen alkuvaiheeseen liittyvä ohjaus
Opintojen loppuvaiheeseen liittyvä ohjaus
Urasuunnittelun ja työnhaun kurssit ja koulutukset
Luennot, tapahtumat, messut

Opintojen alkuvaiheeseen liittyvä ohjaus

Ryhmäohjausta ja -tapaamisia yhteistyössä opettaja- ja opiskelijatuutoreiden kanssa
Uusille opiskelijoille kerrotaan koulutuksesta, jonka lisäksi vanhemmat opiskelijat kertovat opiskelustaan ja harjoittelustaan. Paikalle voi pyytää myös opiskelijoita, jotka ovat työskennelleet koulutusalan näkökulmasta ei-perinteisessä harjoittelupaikassa tai -tehtävässä. Harjoitteluraportit pyritään tekemään laajasti luettaviksi.

Ryhmissä keskustellaan laajasti opiskelijoita askarruttavista asioista ja mm. tutkintoa käydään läpi yksityiskohtaisesti. Keskustelu lähtee kuitenkin pitkälti opiskelijoiden omista kysymyksistä. Opiskelijoille korostetaan myös, että kiinnostavien oppiaineiden lisäksi voi valita sellaisia, joista on vähiten tietoa tai että ei kannata kaihtaa oppiaineita, joita kohtaan tuntee vastenmielisyyttä, vaan omaa persoonaa voi kehittää tietoisesti opintojen avulla.

Ryhmätapaamisissa kerrotaan vaihtoehtoisista ja vapaasti valittavista opinnoista sekä muista urasuunnitteluun vaikuttavista asioista kuten harjoittelusta, kansainvälisyydestä, tutkintotyöstä, suuntautumisvaihtoehdon valinnasta jne. Keskusteluissa voidaan käyttää tuutorikeskustelulomaketta, joka sisältää kysymyksiä ohjauspalveluiden käytöstä, opintojen suunnittelusta ja jatkumisesta sekä palautetta ohjauspalveluista ja opinnoista yleensä. Opinto-ohjaaja käy etukäteen läpi opintosuoritusotteet. Jos ongelmia ilmenee, opiskelija ohjataan henkilökohtaiseen keskusteluun niiden selvittämiseksi.

Opintojakso harjoittelusta
Opiskelijoilla on valtavasti harjoitteluun liittyviä kysymyksiä kuten mistä voi hankkia harjoittelupaikan, sopimusten tekeminen, oikeudet ja velvollisuudet, kansainvälinen harjoittelu, rahoitus jne. Toisen opintovuoden aikana käydyllä kurssilla käsiteltävät asiat liittyvätkin työsopimuksen tekemiseen, itsensä markkinoimiseen, ansioluettelon kirjoittamiseen, työpaikkahaastatteluun ja kansainväliseen harjoitteluun.

Ammatilliset orientaatio-opinnot
Ammatillinen orientaatio-jakso sisältää opiskelua ensimmäisenä vuonna vähintään tunnin viikossa. Tunneilla puhutaan yleisiä asioita mm. urasta ja palkasta. Myös vanhempia opiskelijoita käy kertomassa omista harjoittelukokemuksistaan ulkomailla ja alumneja työllistymisestään ja tehtävistään.

Työnkuva-kurssi
Työnkuva-kurssi järjestetään ensimmäisen vuoden syksyllä. Opiskelijat selvittävät alustavasti kiinnostuksensa mukaan valitusta yrityksestä kaiken mahdollisen tiedon (mm. pääkonttorin sijainti, mitä tuottaa, tuotantolaitokset, organisaatio, missio, arvot, toimintaperiaatteet, päämarkkina-alueet, asiakasryhmät). Opiskelijat menevät, usein pareittain, pohjalomakkeen kanssa työpaikalle ja tutustuvat sellaisiin toimenkuviin, joihin he mahdollisesti sijoittuvat. Toimenkuvat käydään läpi koko luokan kanssa. Selvitystyön avulla opiskelijat saavat käsityksen siitä, mitä työpaikoilla oikeasti tehdään, mitä työvälineitä käytetään ja mitä työtehtäviä he itse haluaisivat tai eivät haluaisi tehdä. Kurssiin kuuluu myös lyhyt perehtyminen henkilöstöhallintoon kuten työntekijän asemaan, työsuhdeasioihin ja palkkaukseen.

Työpaja uusille opiskelijoille
Työpaja järjestetään uusille opiskelijoille. Työpajassa käydään läpi opiskelumaailmaa ja tulevaisuuden mahdollista ammattikuvaa sekä mahdollisuuksia työllistyä muuallekin kuin perinteisiin työtehtäviin tai organisaatioihin. Useinkaan opiskelijat eivät ole tulleet ajatelleeksi, että heistä voisi tulla jotain muutakin. Opiskelijoiden pohdittua vaihtoehtoja, paljon muitakin mahdollisia ammatteja (kulttuuri-, tiedotus-, hallinto-, järjestötehtäviä jne.) on löytynyt. Ryhmät miettivät myös mm. sivuainemahdollisuuksia ja opiskelijavaihtoa. Opiskelijat ovat kokeneet työpajoissa ahaa-elämyksiä, mikä on näkynyt myös tutkintotodistusten sisällöissä: sivuainevalikoima on vähän laajentunut ja tutkinnot ovat olleet laajempia.

Opintojen loppuvaiheeseen liittyvä ohjaus

Työmarkkinavalmennus valmistuville ryhmille
Työmarkkinavalmennus kestää yhden iltapäivän. Siinä pyritään keskustelevuuteen ja edetään ryhmän toiveiden ja tarpeiden mukaan. Valmennuksessa käsitellään lähinnä työnhaun kysymyksiä, kuten ansioluettelon kirjoittamista ja työhaastatteluun valmistautumista, mutta myös urasuunnittelua. Opiskelijoita kiinnostavat konkreettiset asiat, kuten oman osaamisen markkinointi. Työelämään valmentamisessa ei ole yhtä totuutta, vaan jokainen joutuu tekemään valintoja myös itse, joten vaihtoehtojen, myös ei-perinteisten, tarjoaminen ja keskustelevuus on tärkeää.

Myös työelämän yleisiä vaatimuksia käsitellään tekemällä tehtäviä, joiden avulla opiskelijat voivat miettiä omia kehittymisen kohteitaan ja lisätä itsetuntemustaan. Esimerkki tällaisesta harjoituksesta on ura-ankkuritehtävä. Ankkurit on lueteltu ja luonnehdittu lyhyesti: turvallisuus, haasteellisuus, itsenäisyys jne. Opiskelijaa pyydetään miettimään, kirjoittamaan ja perustelemaan, mikä näistä olisi itseä lähimpänä ja pohtimaan, onko hän tähän mennessä toiminut sen mukaisesti (motivaattori).

Tehtävien purkaminen riippuu ryhmästä: jos ryhmä vaikuttaa keskustelevalta, voidaan yhdessä katsoa, löytyykö samanlaisia ura-ankkureita. On kiinnostavaa havaita, että samankin alan opiskelijoiden joukossa on hyvin erilaisia ja erilaista työtä haluavia ihmisiä. Urasuunnitteluun voidaan tuoda myös sukupuolisensitiivistä näkökulmaa: samalla koulutuksella voi hakeutua erilaisiin tehtäviin eli suuntautuminen riippuu omista valinnoista, ei sukupuolesta tai koulutusalan perinteistä.

Joskus työmarkkinavalmennuksessa käydään läpi työlainsäädäntöön liittyviä asioita. Opiskelijoiden kysymykset ovat usein hyvin käytännönläheisiä, esim. työpaikkailmoitusten kelpoisuusehdot saattavat askarruttaa. Samoin työhaastatteluun liittyy vakiokysymyksiä: varsinkin naisvaltaisilla aloilla kysytään, saako haastattelussa kysyä perheenlisäyssuunnitelmista. Opiskelijat kertovat omista kokemuksistaan työnhakutilanteista, harjoitteluista ym.

Valmennuksessa voidaan tehdä työhaastattelusimulaatioita, joissa katsotaan työpaikkoja esimerkiksi mol.fi-sivuilta ja harjoitellaan haastatteluja pienryhmissä siten, että yksi on haastattelija, yksi haastateltava ja yksi tarkkailija. Tämän jälkeen harjoitusta käydään läpi yhdessä. Harjoitus vie aikaa, joten aina sitä ei toteuteta vaikka opiskelijat ovat pitäneet siitä ja toivoneet sitä seuraavillekin ryhmille. Haastattelutilanteiden harjoittelu ei kuitenkaan välttämättä toimi kylmiltään, vaan opiskelijoiden täytyy vähän valmistautua etukäteen. Valmistautua voi miettimällä, mitä paikkaa hakee ja millaisia kysymyksiä työnantaja voisi esittää. Myös ohjaaja on esittänyt työnantajaa ja yrittänyt löytää räikeitäkin esimerkkejä, joihin opiskelijoiden pitäisi reagoida ja huomata, ettei sellaista saa kysyä. Harjoituksen avulla opiskelijat näkevätkin, millaisiin tilanteisiin haastattelussa voi törmätä.

Esimerkki ura-ankkuritehtävästä löytyy raportista Uraikkunan soveltaminen korkeakouluopetuksessa (pdf, 113 KB).

Urasuunnittelun ja työnhaun kurssit ja koulutukset

Urasuunnittelukurssi
Kurssi on avoin kaikille korkeakoulun opiskelijoille, joten ryhmä on hyvin heterogeeninen. Opiskelijat tulevat hakemaan vastauksia hyvin erilaisiin kysymyksiin:

• joidenkin koulutusala ei tunnu omalta
• osa on jo pitkällä opinnoissaan, mutta ei haluaisi mennä alan perinteiseen työhön vaan haluaa laajentaa tietämystään työmahdollisuuksista
• osa haluaa perinteiseen työhön, mutta haluaa kuitenkin katsella työmarkkinoita vähän laajemmin
• osaa kiinnostavat jatkokoulutusmahdollisuudet.
• osa tulee, koska tarvitsee opintosuorituksen vapaasti valittaviin opintoihin

Kurssiin kuuluvat työkirja ja verkkomateriaali, joiden pohjalta keskustellaan tapaamiskerroilla. Hyviä keskusteluja on syntynyt erityisesti silloin, kun mukana on ollut eri alojen opiskelijoita. Ensimmäiseksi selvitetään omaa urahistoriaa mahdollisimman avoimesti, ei vain tiettyyn koulutukseen liittyen. Tehtävissä peilataan omaa työhistoriaa, osaamista ja vahvuuksia suhteessa omiin toiveisiin. Tämän jälkeen opiskelijat saavat päättää, mihin he haluavat perehtyä tarkemmin (esim. työnhakuun, jatkokoulutuksiin, johonkin työtehtävään). Jos kiinnostavat kysymykset ovat samantyyppisiä, tehtäviä voidaan tehdä parityöskentelynä.

Opiskelijat tekevät omat ansioluettelonsa saatujen ohjeistusten avulla. Ansioluettelot käsitellään ensin pareittain. Myös opettaja katsoo, onko niissä rakenteellisia epäloogisuuksia tai muuta korjattavaa. Lopuksi tehdään vielä jonkin verran tulevaisuuden suunnitelmia. Kirjat jäävät opiskelijoille itselleen, joten niihin voi palata ja pohdittuja asioita voi käyttää hyödyksi myöhemminkin. Tehtävien anti riippuu paljon siitä, millä mielellä opiskelijat ovat lähteneet kurssille - tehtävien avulla on mahdollista päästä syvällisiinkin itseanalyyseihin, mutta toiset tekevät ne hyvin pinnallisesti.

Sijoittumisseuranta ja urasuunnittelukurssi
Kurssilla kerrotaan U&R-palveluista ja ennen kaikkea valmistuneiden sijoittumisesta. Kurssi aloitetaan usein kyselemällä, miksi opiskelijat luulevat tulevansa "isoina". Ryhmä voidaan jakaa pienryhmiin, joissa pohditaan mahdollisia tulevia ammattinimikkeitä. Sen jälkeen kuulostellaan vastauksia ja katsotaan, miten ne suhteutuvat tutkimustuloksiin. Materiaalina käytetään mm. tilastoja ammattinimikkeistä, joista poimitaan myös yleensä jokin vähän erilaisempi esimerkki ja pohditaan ei-tyypillisempiäkin ratkaisuja. Kurssilla pyritäänkin avaamaan sitä, millaisia asioita tutkinnolla voi tehdä. Opiskelijoiden tutkinnolla on kokemuksen perusteella jonkin verran vaikutusta siihen, miten he kokevat omat mahdollisuutensa. Usein esimerkiksi insinöörit ovat päättäneet, että he sijoittuvat perinteisiin insinööritehtäviin. Sen sijaan sairaanhoitajat saattavat suhtautua ajatukseen avoimemmin ja heidän kanssaan puhutaan aika paljon esim. yrittäjyydestä.

Itsetuntemus- ja urasuunnittelukurssi
Kurssin tavoitteena on, että jokainen osallistuja tietäisi, millainen on, mitä haluaisi ja miten tämä täsmää ammatilliseen suuntautumiseen. Kurssi alkaa orientoivalla ennakkotehtävällä, jossa pohditaan mitä opiskelijat haluavat tulevaisuudelta ammatillisessa mielessä. Tehtävä toimii myös välineenä, kun opiskelijoita jaetaan ryhmiin (samalla tavalla suuntautuneet sijoitetaan samaan ryhmään).

Kurssilla käydään läpi erilaisia persoonallisuusteorioita sekä minän muodostumisen sosiologisia lähtökohtia. Uraa suunnitellaan usein sen kautta, mitä muut meistä haluavat: haluanko johtajiksi vain siksi, että sen on sosiaalisen menestymisen merkki? Opiskelijoille kerrotaan tästä käytännön esimerkkejä ja kannustetaan pohtimaan, mitä he oikeasti haluavat. Tämän lisäksi kurssilla puhutaan myös arvoista, asenteista, ura-ankkureista ym.

Vähitellen pohdinnoista tullaan lähemmäksi arkipäivää ja tutustutaan erilaisiin töihin. Esimerkiksi U&R-palveluista käydään kertomassa opiskelijoille tietyn pääaineen valmistuneiden sijoittumisesta sekä käytännön asioita työn hakemisesta ja palkkauksesta. Opiskelijat tutustuvat myös haaveilemaansa työnteon muotoon. He katsovat esim. lehdistä, onko haluttuja töitä ylipäätään olemassa ja jos on, millaisia ihmisiä niihin haetaan ja mitä työpaikkailmoituksissa on.

Lisäksi opiskelijat haastattelevat alalla työskentelevää henkilöä. He tekevät asiasta raportin ja keskustelevat ryhmässä ko. työnteon muodosta. Opiskelijoiden kirjoitelmista voi nähdä, että usein miehet orientoituvat johtajiksi ja naiset korkeintaan esimiehiksi tai työntekijöiksi. Opettajan tehtävänä on tehdä opiskelijoiden ajattelu näkyväksi: eräs ryhmä oli ajatellut haastatella työntekijää, mutta sukupuolta koskevan keskustelun jälkeen päättikin haastatella toimitusjohtajaa. Opiskelijat pitävät kovasti siitä, että he joutuvat kasvotusten tietyn työn kanssa ja heidän täytyy ottaa selvää, mitä työnteko oikeasti on. Ryhmätöiden tulokset esitellään myös muille, jolloin opiskelijat joutuvat kosketuksiin myös muunlaisten töiden kanssa. Tämän lisäksi he kirjoittavat oppimispäiväkirjaa, jossa he reflektoivat oppimaansa. Lisäksi opiskelijat kirjoittavat uudelleen omaelämäkertansa: mitä aikovat tehdä tulevaisuudessa ja kehityssuunnitelman tavoitteeseen pääsemiseksi.

Kurssin suorittamiseksi vaaditaan ennakkotehtävä, osallistuminen luennoille, oppimispäiväkirja, ryhmätehtävä ja sen raportointi sekä omaelämäkerta, tulevaisuudenkuva ja suunnitelma siihen pääsemiseksi.

Uraryhmät ja työpajat
Aiemmin järjestettiin viikon aikana kolmen päivän ajan kokoontuvia uraryhmiä, nykyään toteutetaan kolmen tunnin mittaisia työpajoja, joissa on yksi teema: työnhaku, ansioluettelo, haastattelu tai testit. Uraryhmät ja työpajat palvelevat ehkä vähän erilaisia tarpeita: kolmen tunnin työpaja sopii sellaiselle, joka on kiireinen ja haluaa valmista, paketoitua tietoa.

Uraryhmissä käsiteltiin samoja asioita, mutta ne sisälsivät enemmän uraohjauksellisia tehtäviä ja oman osaamisen miettimistä. Ryhmissä tehtiin mm. arvoihin ja arvostuksiin liittyviä kirjallisia harjoituksia ja suunniteltiin tulevaisuutta laajasti. Tavoitteena oli päästä eroon käsityksistä, että olisi pakko tehdä jotakin tiettyä työtä, kun on lukenut tiettyä ainetta.

Tehtävien avulla opiskelijat voivat listata omaa osaamistaan, erityisosaamistaan, siirrettäviä taitojaan ja henkilökohtaisia ominaisuuksiaan. He voivat myös kirjoittaa esimerkkejä tilanteista, joissa he ovat onnistuneet ja poimia niistä taitoja tai ominaisuuksia, joita onnistumisessa vaadittiin. Yksin tehdessä nämä tehtävät eivät välttämättä aukea, mutta uraryhmässä tai henkilökohtaisessa ohjauksessa ohjaaja kertoo, mikä on ideana ja miten tehtävää voi lähteä tekemään.

Työnhaun kurssit
Työnhaun perusteita käsittelevät kurssit järjestetään samaan tapaan kuin muukin opetus. Tämän lisäksi kerran vuodessa järjestetään vastaavanlainen kurssi, jossa eri alojen ammattilaiset antavat saman informaation niille, jotka ovat juuri astumassa työelämään.

Ryhmissä on 20-30 henkilöä ja niissä käydään läpi ansioluettelon ja hakemuksen kirjoittamista sekä haastattelua. Usein kurssi sisältää kolme kokoontumiskertaa: ensimmäisen kokoontumisen aiheena ovat työnhaun kanavat, toisella kerralla puhutaan siitä, miten haastatteluun pääsee ja kolmannella kerralla käsitellään haastattelua.

Ryhmissä tehdään pieniä harjoituksia ja opiskelijoilla on mahdollisuus näyttää omia ansioluettelojaan ja hakemuksiaan. Usein opiskelijat jaetaan noin neljän hengen pienryhmiin, joissa he haastattelevat toisiaan. Kurssilla tehdään myös harjoituksia, joissa esim. listataan ominaisuuksia ja opetellaan lyhyesti kuvailemaan itseä hakemuksessa ja haastattelutilanteessa.

Työnhaun asiakirjat ja työnhaun koulutus
Työnhaun asiakirjat -koulutus toteutetaan 3-4 hengen ryhmässä ja työnhaun koulutus puolestaan noin 10 hengen ryhmässä. Molemmat koulutukset kestävät kolmisen tuntia. Mukana on yleensä eri pääaineiden opiskelijoita, joilla on annettavaa toisilleen. Ryhmässä jätetäänkin tilaa sille, että ryhmän jäsenet jakavat tietoa toisilleen - ohjaajat vain nostavat esiin tiettyjä asioita. Hyväksymiskirje koulutuksiin lähetetään paperiversiona, joka on henkilökohtaisempi kuin sähköinen viesti.

Osallistujat tekevät ennakkotehtävän, jossa käsitellään melko yleisiä, mutta myös yksilöllisiä asioita. Ennakkotehtävä sisältää viestin, että vastaamalla tehtävään osallistuja auttaa koulutuksen räätälöintiä ja siihen valmistautumista. Työnhaun asiakirjat -koulutuksessa tehdään hakemus ja ansioluettelo ennakkotehtävänä. Työnhaun koulutuksen ennakkotehtävässä kerrotaan omia kokemuksia työnhausta. Kokemuksista tehdään anonyymi kooste, josta nähdään, miten osallistujat ovat hakeneet töitä, ovatko he saaneet palautetta työnhausta sekä mitä kanavia ja keinoja he ovat käyttäneet.

Ohjaajien tärkeänä tehtävänä on työnantajanäkökulman avaaminen - osallistujia kiinnostaa, mitä työnantaja ajattelisi. Realismi onkin tässä tärkeää: puhutaan oikeasta työelämästä ja oikeista työnantajista.

Materiaalista nostetaan esiin joitakin ajankohtaisia asioita. Kysymyksiä käydään läpi pari- tai ryhmätyöskentelynä, josta voidaan ottaa joitakin asioita yhteiseen tarkasteluun. Hyvin toimiva väline on myös case-video uraohjauksesta, jossa esiintyvään ohjattavaan jokainen osallistuja voi samaistua. Ryhmiin pyritään saamaan eri näkökulmia esimerkiksi alan tai hakemusten perusteella; samalla laajennetaan osallistujien ajatuksia työnhakukentästä ja -tavasta.

Hakemusta ja ansioluetteloa käsittelevässä koulutuksessa työnhaun asiakirjoja ei käydä läpi yksityiskohtaisesti vaan niitä tarkastellaan lähinnä analyysitasolla. Osallistujille annetaan materiaalia, jossa on joitakin yksityiskohtaisia vinkkejä mutta ei malleja. Ryhmässä pohditaan erityisesti sitä, miten omasta osaamisesta voi kertoa niin, että lukijakin ymmärtää. Ulkopuolinen voi esimerkiksi nähdä, millainen osaaminen sopii hyvin tiettyyn paikkaan. Ryhmän ohjaajan on tärkeää antaa tilaa ryhmälle. Ohjaajan ei tarvitse sanoa, että muuta näin tai tee näin, vaan ryhmä oppii ja havainnoi toisiltaan.

Koulutukset ovat uraohjauskeskustelua tukevia tai ennakoivia toimintoja. Ryhmässä voi nousta esiin asioita, joista osallistuja haluaisi keskustella enemmän henkilökohtaisessa ohjauksessa.

Luennot, tapahtumat, messut

• Teemaluennot
  • Teemaluennolla muutama vuosi sitten valmistunut kertoo, miten hän on muovannut uraansa ja mitä hän ajattelee opinnoistaan ja nykyisestä työstään.
• Työssä-seminaarit
  • Noin joka toinen viikko järjestettävissä seminaareissa valmistuneet kertovat omasta työstään.
• Suuntautumisvaihtoehdon valintaan liittyvä messutapahtuma
  • Tapahtumassa suuntautumisvaihtoehtojen vastaavat, opiskelijat ja valmistuneet kertovat eri vaihtoehdoista. Erityisen hyviä tapahtumat ovat silloin, kun mukana on lisäksi yritysten edustajia kertomassa yrityksestään ja suuntautumisestaan.
• Työelämän messutapahtuma
  • Tapahtumassa on esiintyjiä, työpajoja sekä työnantajien ständejä. Koko päivän mittainen tapahtuma järjestetään kerran vuodessa.
• Työelämän kontaktitapahtumat
  • Yksiköt ja ura- ja rekrytointipalvelut järjestävät senssitapahtumia yhdessä.
• Tilaisuudet, joissa työnantajien edustajat esiintyvät
  • Työnantajien edustajien lisäksi tilaisuuksiin on usein kytketty myös laitokselta valmistuneiden esityksiä, joissa alumnit kertovat, missä he työskentelevät, mitkä tekijät vaikuttivat sijoittumiseen ja miten he toimivat tehtävissään.
• Ulkopuolisia luennoitsijoita esim. ammattijärjestöistä
• Kesätyönhaun luentosarja
• Tapahtuma opiskelijoiden yritysideoiden rakentamiseksi ja tukemiseksi

Tilaisuuksia suunniteltaessa voi esimerkiksi puhujien valinnalla vaikuttaa opiskelijoiden näkökulmien laventamiseen: puhujaksi voi pyytää myös ei-perinteisiä ratkaisuja tehneitä henkilöitä.

Lähde:
Korhonen, P. 2006. Uraohjaus läpileikkauksessa - Uraohjausselvitys osana Ristiin Rastiin-hanketta.