Tilastokatsaus

Tilastolähteiden ja muun työllistymistiedon keräämisellä pyrittiin kokoamaan olemassaolevaa työmarkkinatietoa ja tarkastelemaan sen hyödyllisyyttä oppiainetasolla. Tavoitteena on esitellä eri tiedon lähteet ja niiden tuottaman tiedon laatu.

Tilastojen kokoamisessa on tiedostettava tiedon nopea vanheneminen ja jatkuvan päivityksen tarve. Erityisesti on pyritty tuomaan esille niitä tahoja, jotka tekevät säännöllistä kartoitusta. Tällaisia tahoja ovat esimerkiksi opetusministeriön KOTA-tietokanta, työhallinto ja TE-keskukset, etujärjestöt kuten AKAVA ja Tilastokeskus.

Myös oppilaitokset itse seuraavat valmistuneiden sijoittumista työmarkkinoille. Mahdollinen valmistuneiden pieni määrä tulee ottaa kaikissa vaiheissa tulosten käsittelyssä huomioon.

Tilastotarkastelussa on myös muistettava, että eri lähteistä saatuja tietoja ei välttämättä voi tarkastella rinnakkain. Eri tilastoissa mitataan eri asioita, ja esimerkiksi samannimistä pääainetta eri yliopistoissa opiskelevat ovat saattaneet valmistua eri tutkintoon (esim. informaatiotutkimus). Jos tarkoituksena on verrata eri korkeakoulujen oppiaineita, tulee tilastojen käsittelyssä ottaa tämä huomioon. Samoin on hyvä huomata työttömyyslukuja tarkasteltaessa, että Tilastokeskus ja työministeriö käsittelevät niitä hiukan eri tavoin. Tietoa eroista löytyy Tilastokeskuksen ja työministeriön tilastojen vertailuraportista (pdf).

Tilastoja tarkastellessa kävi myös ilmi, että eri tilastot saattavat olla eri tavalla tärkeitä eri oppiaineille. Tilastoja koottaessa onkin päädytty useampiin lähteisiin, joista eri tasoista tietoa on saatavilla. Eri tilastojen merkitys vaihtelee oppiaineittain ja valintoja on tehtävä tapauskohtaisesti.

Esimerkkirunko kootusta tilastoraportista

Tilastot on haettu mahdollisuuksien mukaan sukupuolittain. Tilastolähteitä on koottu myös omaan osioonsa.

1. Opintojen kaari

• Oppiaineeseen hakeneet ja hyväksytyt, hyväksyttyjen aiemmat tutkinnot, oppiaineessa suoritetut tutkinnot, tutkintojen laajuus, keskimääräiset suoritusajat, korkeakoulututkintojen sivuaineet.
• Lähteenä käytettiin yliopiston omia tilastoja

2. Oppiaineen asema koulutuskentällä

• Oppiaineen opetus muissa korkeakouluissa, valmistuneiden tutkintojen määrä
• Tiedot kerättiin erikseen jokaiselta opetusta tarjoavalta korkeakoululta.

3. Sijoittuminen valmistumisen jälkeen

• Tilastoja työttömyydestä
  • Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyysaste
  • Koulutusaloittain
• Koulutusalakohtaisia työttömyystietoja voi hakea esim. Opetusministeriön KOTA -tietokannasta.
• Tutkinnoittain
• Tutkinnoittain työttömyystietoja kerää esimerkiksi työministeriö.
• Yliopistoittain/ tutkinnoittain
  • Tilastokeskuksen Sijoittumispalvelu kerää työllistymistietoja mm. työtilanteesta ja työnantajan sektorista.
• Ammateittain (näiden tilastojen merkityksellisyys riippuu kohteena olevasta pääaineesta)
• Ammattikohtaisia tietoja keräävät esimerkiksi etujärjestöt.

4. Sijoittumisseuranta

• Esim. valmistuneiden työpaikat, ammattinimikkeet, koulutuksen ja työtehtävän vastaavuus.
• Lähteenä käytetty yliopistojen omia seurantoja. Linkkejä eri yliopistojen sijoittumisseurantoihin on koottu Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalveluiden sivuille

5. Uraseuranta

• Esim. valmistuneiden työttömyys ja määräaikaiset työt uran aikana, yliopiston kyky tarjota työelämässä tarvittavia taitoja, koulutuksen ja työtehtävän vastaavuus, urasuunnitelmat.
• Pitkittäisseurantatietoja yliopistoista valmistuneiden urapoluista viisi vuotta valmistumisen jälkeen on kerätty Tampereen yliopiston yhteiskunta- ja kauppatieteellisiltä koulutusaloilta vuonna 1998 valmistuneista alkaen ja Tampereen yliopiston kaikilta koulutusaloilta vuonna 1999 valmistuneista alkaen. Uraseuranta-projekti on laajentunut valtakunnalliseksi, ja vuoden 2005 uraseurantakyselyssä vuonna 2000 valmistuneille olivat mukana Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Kuopion, Lapin, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistot sekä Åbo Akademi. Vuoden 2006 kyselyssä vuonna 2001 valmistuneille mukaan tulivat myös Vaasan yliopisto, Helsingin ja Turun kauppakorkeakoulut, Lappeenrannan teknillinen yo sekä Svenska Handelshögskolan. Uraseurannan tuloksia löytyy Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalveluiden sivuilta.

Oppiaineen sijoittuminen koulutuskentälle

Koulutuskenttää kartoitettiin valtakunnallisesti selvittämällä oppilaitoksia, joissa tarjottiin selvityksen kohteena olleiden pääaineiden tai niiden rinnakkaisten oppiaineiden opetusta. Näistä oppiaineista vertailtavaksi tuotiin työmarkkinoille valmistuvien määrät. Laitoksilla käydyissä keskusteluissa pohdittiin esimerkiksi seuraavia aihepiirejä:

• oppiaineiden sukupuolijakauma ja sen syyt
• oppiaineeseen hyväksyttyjen tausta
• nykyinen sijoittumiskenttä ja näkyvissä olevat muutokset
• oppiaineen painopisteet
• oppiaineiden ja yksiköiden olemassa oleva työelämäyhteistyö
• oppiaineen sijainti koulutuskentässä ja olemassa olevat lähioppiaineet.

Nykytilaa suunniteltiin kartoitettavaksi myös oppiainekohtaisilla haastatteluilla. Tämä vaihtoehto päätettiin kuitenkin jättää toteuttamatta, koska haastatteluihin ja niiden analysointiin olisi pitänyt vielä erikseen varata aikaa. Lisäksi pohdittiin, saataisiinko haastatteluista irti jotain sellaista, joka ei laitoskäynneillä tullut esille. Myös haastattelujen kohteen valinnan haasteita pohdittiin. Todennäköisimpänä vaihtoehtona pidettiin laitoksen johtajaa, joka osaisi kertoa laajasti koko oppiaineen tilasta. Toisaalta hänen asemansa saattaisi vaikuttaa esiintuleviin asioihin niin, etteivät mielenkiintoisimmat asiat välttämättä nousisi pintaan. Oppiaine-haastattelujen merkitystä kannattaa kuitenkin arvioida tapauskohtaisesti resurssien ja kohde-oppiaineen tuntemuksen mukaan.