Työmarkkina-analyysin keskeisin anti eri käyttäjäryhmille

1. Työmarkkina-analyysin osana toteutettu asiantuntijoiden kuuleminen mahdollisti työelämän ja oppiaineen edustajien konkreettisen vuoropuhelun ja sidosryhmäyhteistyön kehittämisen. Mukana olleet asiantuntijat pitivät erittäin mielenkiintoisena ja tärkeänä sitä, että korkeakoulut ovat kiinnostuneita kuulemaan työelämän asiantuntijoiden näkemyksiä oppiaineiden kehittämisessä.

2. Kirkastettaessa oppiaineen vahvuuksia ja identiteettiä suhteessa tulevaisuuden työmarkkinoihin myös opiskelijoiden on helpompi hahmottaa omaa osaamistaan suhteessa muihin samoista työpaikoista kilpaileviin hakijoihin. Omien vahvuuksien tunnistamisen avulla mahdollisuudet myös ei-tyypillisempien ratkaisuiden tekemiseen kasvavat.

3. Opettajien työelämätietoisuus ja oppiaineiden yhdistäminen laajempiin, korkeakoulujen ulkopuolisiin kehityslinjoihin ja yhteyksiin karttuu tapaamisissa työelämän edustajien kanssa. Monipuolinen asiantuntijajoukko tuo pohdittavaksi uusia, ei-tyypillisiä mahdollisuuksia ja ideoita. Vuoropuhelu työelämän asiantuntijoiden kanssa vahvistaa opiskelijoiden käsityksiä siitä, miten omaa osaamista voi hyödyntää työelämässä. Tästä syntyvä positiivinen kehä edistää myös opintoja.

4. Hankkeen avulla on pyritty tuomaan työelämälähtöistä ajattelua osaksi yksiköiden organisaatiokulttuuria ja päivittäistä työtä. Tällöin työelämätietoisuuden kehittäminen ei vaatisi erityisiä ponnisteluja, vaan se välittyisi ilmapiirin ja käsittelytavan mukana positiivisena asenteena ja aitona kiinnostuksena työelämään myös opiskelijoille.

5. Työelämätapaamisten tarkastelukulman suuntaaminen ennakoivan työskentelyn suuntaan tuottaa sen, että esille nousevia muutossuuntia ja osaamistarpeita tarkastellaan laajemmin ja nimenomaan niiden opiskelijoiden näkökulmasta, jotka aikanaan valmistuvat. Ennakoiva tieto ei koskaan voi olla eksaktia, mutta laitosten tulevaisuuspajoissa laajoja yhteiskunnallisia muutoslinjoja voidaan konkretisoida ja tuoda yksikkötasolle. Tärkeää on myös keskustella siitä, mihin halutaan suunnata. Tulevaisuuteen ei tarvitse vain varautua, siihen voidaan myös vaikuttaa.

6. Myös opiskelijoille tulisi antaa vastuuta omien työelämäyhteyksien hakemiseen ja pohtimiseen, mutta tätä prosessia tulisi myös tukea opintojen aikana kannustavalla ja uria avaavalla asenteella. Tätä pohdintaa voidaan toteuttaa myös konkreettisilla toimilla työelämätietoisuuden kasvattamiseksi osana opintoja esimerkiksi ottamalla opiskelijat mukaan työmarkkina-analyysin tulosten käsittelyyn tai erilaisten selvitysten tekemiseen.

7. Työmarkkina-analyysin avulla on tuotu tilastoihin perustuvaa faktatietoa pohdittavaksi laitokselle. Vaikka tilastojen kautta ei voida kertoa kaikkea, voivat ne muuttaa käsityksiä ja avata silmiä sen sijaan, että uusinnettaisiin vanhoihin tietoihin perustuvia käsityksiä. Tilastoja on kuitenkin aina tarkasteltava kriittisesti ja mietittävä myös, mitä ne eivät kerro. Monesta suunnasta kerätyt tiedot monipuolistavat kuvaa työmarkkinoista ja koulutuksen tarjoamista mahdollisuuksista.

8. Työmarkkina-analyysin kautta nostettiin esiin asioita, jotka jo ehkä tiedostettiinkin eri toimijoiden keskuudessa. Tärkeätä on kuitenkin, että sekä oppiaineen että työelämän edustajat saadaan kokoontumaan asian ääreen pohtimaan ja luomaan työelämän ja koulutuksen yhteistä näkemystä siitä, millaisia osaajia oppiaineista tulevaisuudessa työmarkkinoille valmistuu.