Analyysin toteutus

Työmarkkina-analyysin toteutus
Valmistuneiden sijoittuminen työmarkkinoille ja koulutusohjelman asema koulutuskentällä
Tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi
Toteutetun työmarkkina-analyysin malli ja aikataulu
Delfi-menetelmä korkeakouluennakoinnissa

Työmarkkina-analyysin toteutus

Analyysimallissa kerätään eri suunnista tietoa oppiaineista valmistuneista. Samalla luodaan kontakteja työelämään ja tuodaan työelämää lähemmäksi opetusta ja opiskelijoita. Työmarkkina-analyysin tavoitteena on kirkastaa opiskelijoiden ja koulutusohjelman kuvaa oppiaineesta ja sen yhteyksistä työelämään sekä tuoda työelämätietoa koulutusohjelman käyttöön ja näin tuoda työkaluja opiskelijoiden urasuunnitteluun ja pohdintaan.

Työmarkkina-analyysissa kerätään sekä määrällistä tilastotietoa valmistuneiden sijoittumisesta että laadullista ennakoivaa tietoa tulevaisuuden työmarkkinoiden muutosten tuomista haasteista ja mahdollisuuksista.

Valmistuneiden sijoittuminen työmarkkinoille ja koulutusohjelman asema koulutuskentällä

Analyysimallissa kerätään koulutusohjelmakohtaisesti tietoa valmistuneiden sijoittumisesta. Koulutusta koskevan tilastotiedon löytäminen ja välitön hyödyntäminen koulutusohjelmatasolla on usein työlästä, koska tilastotiedot ovat hajallaan eri lähteissä ja ne on myös usein esitetty oppiainetasoa yleisemmällä tasolla. Tavoitteena on koota hajallaan olevia tietoja niin, että oppiaine voi niistä poimia tarvitsemansa ainekset. Tilastoja ja muuta taustatietoa on koottu ja listattu siten, että niiden hyödyntäminen olisi helppoa ja sujuvaa. Oppiaineilla on mahdollisuus jatkaa kootun tiedon seuraamista esimerkiksi vuosittain, jolloin menetelmää voidaan käyttää myös yhtenä laadunvarmistuksen työvälineenä.

Tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi

Ennakoivan, työmarkkinoita koskevan tiedon saamiseksi hyödynnettäväksi on luotu analyysimalli, jonka avulla työelämän asiantuntijoilta saatavaa tietoa voidaan kerätä ja tuoda oppiainetasolle käytettäväksi opetussuunnittelussa ja opiskelijoiden ohjaustyössä. Analyysin avulla kerättyä tietoaineistoa voidaan käsitellä yhdessä esimerkiksi henkilökunnan yhteisissä suunnitteluseminaareissa tms. yhteisellä foorumilla. Aineistoa voidaan analysoida myös yhdessä opiskelijoiden kanssa.

Ennakointitutkimuksen tekeminen toteutettiin soveltaen delfi-tutkimuksen menetelmää. Tutkimus oli kaksivaiheinen: ensimmäisessä vaiheessa tehtiin työelämän asiantuntijoille sähköinen kysely, jossa heitä pyydettiin arvioimaan oppiaineesta valmistuvien osaamisen tarpeita nyt ja vuonna 2015. Toisessa vaiheessa asiantuntijat kutsuttiin oppilaitoksen tiloissa järjestettyyn tulevaisuuspajaan, jonka tavoitteena oli yhdessä oppiaineen opettajien kanssa syventää kyselykierroksella esille nousseita teemoja ja muodostaa yhteinen käsitys tulevaisuuden osaamisen alueista. Tulevaisuuden osaamistarpeita tarkasteltiin vastaajien keskeisiksi nostamien megatrendien valossa. Ennakointiosion toteuttamisessa käytettiin hyväksi Pirkanmaan ennakointipalvelun tukea ja asiantuntemusta.

Ennakoivaa tietoa työmarkkinoista ja yhteiskunnan muutoksesta tuotetaan eri tahojen toimesta. Näitä tietolähteitä on koottu ennakointitiedon lähteiksi ja hyödynnettäväksi sellaisenaan tai osana ennakoivan tiedon keruuta. Nämä ennakointitiedot eivät kuitenkaan sellaisenaan käsittele osaamista ja työmarkkinoita yksittäisen oppiainetason näkökulmasta, kuten nyt on tehty.

Toteutetun työmarkkina-analyysin malli ja aikataulu:

Delfi-menetelmä korkeakouluennakoinnissa

Työmarkkina-analyysissä sovellettiin delfi-menetelmää, jossa tietoa kerätään useammalla kierroksella. Delfi-menetelmälle on ominaista, että vastaajiksi valitut asiantuntijat argumentoivat anonyymisti ja että he saavat käyttöönsä aikaisempien kierrosten tulokset ennen seuraavaa käsittelyä. Asiaa käsitellään useammalla kierroksella ja asiantuntijat voivat perustella, tarkentaa ja myös muuttaa käsityksiään prosessin aikana.

Delfi on perinteisesti nähty toimivana menetelmänä, ”kun:

• tutkittava aihepiiri on moniulotteinen ja kompleksinen
• on vaikea erottaa vallitsevaa yhteistä näkemystä
• asiantuntijat katsovat aihetta eri näkökulmista
• asiantuntijat eivät pysty keskenään sopimaan
• tarvitaan yhteistä näkemystä” (Myllylä, Yrjö 2005. Delfoi-menetelmä tulevaisuuden tekemisen välineenä. Puheenvuoro Tulevaisuuden ennakoinnin hyötyjä ja menetelmiä -seminaarissa Lohjan kaupungintalolla 12.10.2005. Tilaisuudessa jaettu materiaali, s. 3).

Tutkintojen rakentamisessa on useita intressitahoja, joten yllä mainittujen perustelujen kautta delfi-menetelmä nähtiin sopivaksi tiedonkeruumenetelmäksi.

Pohjatietoa koottiin aluksi kirjallisuuskatsauksella aikaisempiin ennakointitutkimuksiin. Katsauksen pohjalta luotiin sähköinen lomake, jonka avulla koottuja tietoja jalostettiin ja syvennettiin laitoksilla järjestetyissä tulevaisuuspajoissa.

Tavoitteena oli luoda malli, jonka avulla laitokset voisivat kohtuullisen pienellä vaivalla saada tietoa työelämän asiantuntijoilta. Sähköiseen delfiin päädyttiin sen tarjoamien etujen vuoksi. Sähköinen lomake on joustava ja sitä voidaan pienellä vaivalla lähettää suurelle joukolle (vrt. esim. haastattelut). Sähköpostin kautta tehty yhteydenotto myös mahdollistaa nopean ja helpon kommunikaation lomakkeen lähettäjien ja vastaanottajien välillä. Vastaanottajilla on mahdollisuus kommentoida ja kysyä lisätietoja heti lomakkeen saatuaan.

Postikyselyille on tyypillistä, että vastausprosentti jää usein hyvin pieneksi. Tässä selvityksessä vastaajia motivoitiin ja sitoutettiin prosessiin tiedustelemalla etukäteen heidän halukkuuttaan vastata kyselyyn. Kyselyitä lähetetään nykyään paljon ja eri tekijöiden toimesta, joten koettiin tärkeäksi antaa asiantuntijoiksi valituille mahdollisuus kieltäytyä kyselyyn vastaamisesta, jos aika tai motivaatio ei riitä. Jo pelkän yhteydenoton nähtiin myös olevan tärkeää mainosta työelämään päin, vaikkei vastaajalla olisikaan ollut aikaa paneutua lomakkeen täyttämiseen. Lomakkeen täyttämiseen menevä aika (n. 1 tunti) mainittiin jo ensimmäisessä yhteydenottokirjeessä, jotta vastaajat kykenivät todenmukaisesti arvioimaan mahdollista panostaan.

Delfin toisen kierroksen laitoksilla järjestettävät tulevaisuuspajat puolestaan luovat arvokkaita työelämäyhteyksiä tuomalla työelämän asiantuntijoita laitoksille. Vaikka tulevaisuuspajojen aikataulu (n. 4 tuntia) mahdollistaa vain muutamien tärkeimpien esille nousseiden asioiden käsittelyn, on se myös tilaisuus luoda lisää kontakteja laitosten ja työelämän välille. Yrjö Myllylä (2005, s. 7) korostaa aluekehityksen delfi-sovellusta esitellessään jokaisen delfi-sovelluksen olevan verkostoitumista. Hänen mukaansa myös asiantuntijapaneelin valinnalla tietoisesti edistetään verkostoitumista, erityisesti tulevaisuuden tekemisen näkökulman korostuessa. Tällöin "tutkimuksen tekijä(t) toimii sovelluksen aikana verkostoitumisen solmukohtana" (Myllylä 2005, s. 7.)

Tämä näkemys on ollut mukana myös delfi-tekniikan soveltamisessa korkeakouluympäristöön. Työmarkkina-analyysin kautta on tuotu yhteen ja mahdollistettu laitosten ja oppiaineiden edustajien sekä työelämän ja työelämän tutkijoiden ja asiantuntijoiden kommunikaatiota ja viestintää.

Delfi-menetelmän ongelmia ja haasteita ja miten niihin tässä sovelluksessa on pyritty vastaamaan

• Koska delfissä tietoa kerätään yleensä rajatulta joukolta asiantuntijoita, on osallistujien valinta hyvin tärkeää. Kyselyyn ja haastatteluun vastaaminen vie aikaa, joten valittujen asiantuntijoiden motivaatio ja asiantuntemus omalta alalta ovat tärkeitä kriteereitä. Paneelin tulisi myös olla mahdollisimman monipuolinen ja edustaa mahdollisuuksien mukaan kaikkia asiaan liittyviä näkökantoja. (Vrt. Kuusi, Osmo 2003 Tulevaisuuden tekeminen, Delfoi-menetelmä teoksessa Tulevaisuuden tutkimus. Perusteet ja sovellukset. Toim. Kamppinen, Kuusi, Söderlund. SKS: Helsinki, s. 217.) Työmarkkina-analyysissä paneelit onkin pyritty kokoamaan niin, että myös uudet ja ei-tyypillisemmät, aikaisemmin huomiotta jääneet näkökannat on otettu huomioon.
• Asiantuntijoiden motivoiminen voi olla vaikeaa. Asiantuntijoihin otettiin yhteyttä ennen lomakkeen lähettämistä ja yhteydenotot tehtiin laitoksen johtajan nimissä. Asiantuntijoiden motivointiin kiinnitettiin muutenkin huomiota esimerkiksi lähetekirjeessä. Kyselylle pyrittiin luomaan myös houkutteleva ja selkeä ulkoasu, joka mahdollisti kyselyn erottumisen useiden kyselyjen joukosta, joita nykyään lähetetään.
• Mielekkäiden kysymysten asettelu on vaikeaa (Kuusi 2003, s. 220). Kyselyn viitekehyksenä on käytetty soveltuvin osin mm. suomalaisen korkeakoulututkintojen viitekehysmallia, jossa määritellyt oppimistulokset on jaoteltu tietoihin, taitoihin sekä kompetensseihin. (Korkeakoulututkintojen viitekehys 2005, Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:4, s.29). Lomakkeiden kysymyksiä on tehty yhteistyössä sekä Pirkanmaan Ennakointipalvelun että laitosten kanssa. Kysymysten osuvuuden merkitys on käynyt esille myös prosessin aikana, ja lomakkeen kysymyksenasetteluja on varmasti syytä tarkistaa jatkossa. Oppiaineen omien edustajien ja analyysin toteuttajien välistä työnjakoa kannattaa miettiä mallia kehiteltäessä, jotta lopputuloksena olisi kaikkien kannalta mahdollisimman sujuva ja tuloksekas ratkaisu.
• Yleispätevyyteen pyrkiminen saattaa tukahduttaa mielenkiintoisimmat vastaukset. (Vrt. Kuusi 2003, s. 210.) Tätä pyritään välttämään käsittelemällä aineistoa tietoisesti niin, että keskiarvosta poikkevat mielipiteet pääsevät myös (ja jopa erityisesti) esiin.
• Prosessi vaatii aikaa ja panostusta asiantuntijoilta. Motivaation herättäminen ja sitouttaminen on erittäin tärkeää. Asiantuntijoita pyrittiin sitouttamaan prosessiin tiedustelemalla etukäteen heidän halukkuuttaan vastata kyselyyn. Vastausprosentin oletettiin nousevan, jos kyselyn lähettäjätaho koetaan tärkeäksi, joten yhteydenotot allekirjoitettiin laitosten johtajien toimesta. Kyselyjen vastausprosentit nousivatkin kohtuullisiksi lomakkeen pituudesta ja vaativuudesta huolimatta.