Järjestäytyminen Suomessa
Järjestäytymisen merkitys
Liittyminen ammattiliittoon
Jäsenyyden hankkiminen jo opiskeluaikana
Kansainvälisyyden lisääntyminen
Ammattiliitot

Järjestäytyminen Suomessa

Palkansaajat liittyvät oman alansa, ammattikuntansa tai koulutuspohjansa (tutkintonsa) mukaisesti n. 80 eri ammattiliittoon, jotka ovat järjestäytyneet kolmeen keskusjärjestöön. Nämä ovat AKAVA, SAK ja STTK. Suomessa noin 80 % palkansaajista liittyy oman alansa ammattiliittoon. Suomalaiset palkansaajat ovat teollisuusmaiden järjestäytyneimpien joukossa.

Ammattiyhdistyksiin liittyminen on jokaisen suomalaisen palkansaajan lailla turvattu perusoikeus. Myös lakko-oikeus on lailla turvattu. Ay-jäsenmaksut voidaan periä suoraan palkasta. Maksut ovat suuruudeltaan noin 1-2 % palkasta ja ne ovat verotuksessa vähennyskelpoisia.

Myös työnantajat järjestäytyvät Suomessa oman alansa työnantajaliittoon. Nämä kuuluvat toimialansa mukaan työnantajien keskusjärjestöihin, joita yksityisellä sektorilla on Elinkeinoelämän keskusliitto EK, valtiolla (VTML), kunnalla (KT) ja kirkolla (KiT) omansa.

Järjestäytymisen merkitys

Ammattiyhdistystoiminnassa huolehditaan yksilön turvasta. Työsuhteen ehdoista sovitaan pääsääntöisesti kollektiivisilla työ- (TES) ja virkaehtosopimuksilla (VES). Työpaikoilla luottamusmiehet neuvottelevat työnantajien edustajien kanssa sekä avustavat työntekijää esim. henkilökohtaisen työsopimuksen solmimisessa.

Työ- ja virkaehtosopimusten palkkakehykset ja työsuhteen ehtojen kehittämisen yleislinjat sovitaan tulopoliittisessa sopimuksessa (TUPO). Ammattiliitot tai niiden yhteenliittymät neuvottelevat sen pohjalta varsinaiset TES:t ja VES:t.

Työmarkkinaosapuolten vaikutus ja merkitys on käytännössä paljon suurempi. Ne vaikuttavat yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Osallistumalla esimerkiksi sosiaaliturvan ja työelämän kehittämisneuvotteluihin ja työryhmiin työmarkkinajärjestöt vaikuttavat lainsäädännön sisältöön.

Työelämää uudistetaan Suomessa ns. kolmikantapohjalta. Tämä tarkoittaa sitä, että palkansaajajärjestöt, työnantajajärjestöt ja valtiovalta toteuttavat uudistukset yhteistyönä.

Liittyminen ammattiliittoon

Järjestäytymisellä on Suomessa ja myös maailmanlaajuisesti pitkät perinteet. Alkuaan tarvittiin joukkovoimaa poistamaan työntekijöiden kurjia oloja ja parantamaan yleisiä työehtoja. Siksi keskinäisellä solidaarisuudella on aina ollut suuri merkitys palkansaajien liikkeessä. Työolojen parannuttua joukkovoimaa on usein tarvittu puolustamaan etuja.

Palkansaajaliike on osallistunut yhteiskunnan rakentamiseen ja sillä on edelleen erittäin suuri merkitys yhteiskunnallisten rakenteiden kannalta. Yhteisistä ponnistuksista voidaan mainita mm. työttömyysturvajärjestelmä, jota mm. järjestäytynyt palkansaajaliike oli laatimassa.

Ammattiliittoon liittyminen merkitsee kuulumista joukkoon, joka voi vaikuttaa yhteiskunnallisiin uudistuksiin. Yksin toimimalla se ei olisi mahdollista. Suuri kokonaisuus voi synnyttää sellaista yhteistyötä, jota voidaan kutsua myös yhteiseen hiileen puhaltamiseksi.

Liittyminen on siis oman edun mukaista. Omaan työhön liittyvien kysymysten hoitaminen yhdessä toisten kanssa on kaikille hyödyllistä.

Työttömyystilanteen kohdatessa saa oman alansa työttömyyskassasta ansioon suhteutettua päivärahaa. Työttömyyskassaan voi kuulua myös ilman ammattiliiton jäsenyyttä.

Työpaikalla ammattiliiton jäsen saa luottamusmiespalvelut ja tarvittaessa omasta liitosta neuvontaa ja lakimiespalveluja.

Ammattiliitoilla on myös monia muita palvelumuotoja. Näitä ovat esimerkiksi koulutus- ja kurssitoiminta. Myös ammattilehdet ja kalenterit kuuluvat liittojen tavanomaisiin jäsenetuihin. Useilla liitoilla on myös lomaetuja, esim. lomamökkejä, joita jäsenkunta voi vuokrata markkinahintaa edullisemmin.

Lisäksi liitot ovat neuvotelleet jäsenilleen monia rahanarvoisia etuja, joita voi realisoida tarpeen mukaan ja milloin tahansa. Tällaisia ovat mm. erilaiset vakuutukset ja pankkipalvelut, polttoaine- ja matka-alennukset sekä eri tuotteet ja palvelut.

Liitoilla voi olla lisäksi ammattikunnan tunnuksia kuten sormukset sekä liiton logolla tai muulla yhtenäisyyttä osoittavalla tavalla nimikoituja tuotteita. Monien mielestä eduksi voidaan lukea myös oikeus osallistua oman organisaationsa toimintaan ja ammattikuntansa etujen ajamiseen. Oman liiton toiminnassa voi edetä myös merkittäväksi yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi.

Jäsenyyden hankkiminen jo opiskeluaikana

Useat ammattiliitot ovat rakentaneet palveluja erityisesti nuoria silmälläpitäen. Nuorilla voi esimerkiksi olla mahdollisuus osallistua omalla kiintiöllään liiton toimintaan sekä saada heille kohdennettuja jäsenetuuksia. Nuoret ovat luonnollisesti keskeinen jäsenrekrytoinnin kohderyhmä.

Opiskelijoiden liittymisellä ammattiliittoon on myös taloudellista merkitystä. Esimerkiksi kesätöillä ja muilla työjaksoilla voi jo opiskelun aikana kartuttaa työttömyysturvan työssäolovelvoitetta.

Opiskelijoiden kannattaa liittyä oman alansa tai tutkintonsa mukaiseen liittoon jo opiskeluaikana. Vahvalla ja jäsenmäärältään kattavalla opiskelijatoiminnalla voidaan sekä vaikuttaa opiskeluaikaisiin olosuhteisiin että tukea valmistumista ja työelämään siirtymistä. Liittojen jäsenmaksut ovat opiskelijoille olemattomat tai hyvin pienet, mutta ne oikeuttavat kuitenkin moniin jäsenpalveluihin.

Kansainvälisyyden lisääntyminen

Taloudellinen integraatio, globalisaatio ja erityisesti Euroopan yhdentyminen kansainvälistävät palkansaajaliikettä. Yhteistyö ja sen merkitys kasvavat, sillä työvoima, pääomat, ihmiset ja palvelut voivat vapaasti liikkua Euroopan Unionin alueella. Työelämän suhteet eurooppalaistuvat, sillä sisämarkkinoilla ja integraation kehittyessä esim. työntekijöiden turvallisuus, terveys työpaikoilla ja sosiaaliset kysymykset liittyvät yhteiseen päätöksentekoon.

Euroopassa työmarkkinajärjestöjen yhteistyö toimii ns. sosiaalidialogin avulla. Sillä tarkoitetaan komission järjestämää tai suosimaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua eli keskusteluja työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen välillä. Jatkossa Eurooppa-sopimukset voivat muuttaa lainsäädäntöä Suomessa.

Keskusjärjestöt vaikuttavat asioihin tai päätöksentekoon myös Euroopassa. AKAVA, SAK ja STTK ovat jäseninä PAY:ssä - Pohjolan ammatillinen yhteistyöjärjestö ja EAY:ssä - Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö. Keskusjärjestöt ovat myös jäseniä maailmanlaajuisessa palkansaajien järjestössä VAKL:ssa - Vapaiden Ammattiyhdistysten Kansainvälinen Liitto.

Ammattiliitot

www.akava.fi

AKAVA on pitkälle koulutettujen palkansaajien ammatillinen keskusjärjestö. AKAVA perustettiin vuonna 1950, jolloin siihen kuului 12 jäsenjärjestöä ja noin 12 000 jäsentä. Nykyään jäsenjärjestöjä on 31 ja jäseniä yli 460 000.

www.sttk.fi

Suomen suurin toimihenkilökeskusjärjestö on STTK, johon kuuluu 21 jäsenliittoa ja yhteensä noin 647 000 jäsentä. STTK:laiset osaajat työskentelevät esimerkiksi teollisuudessa, terveydenhuollossa ja palvelualoilla sekä kuntien, valtion ja seurakuntien palveluksessa / .

www.sak.fi

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK on ammattijärjestöistä vanhin. Se on valvonut suomalaisten palkansaajien etuja jo lähes sadan vuoden ajan, vuodesta 1907. Nykyään SAK edustaa yli miljoonaa suomalaista perheineen. SAK:n jäseniä ovat 21 teollisuuden, julkishallinnon sekä kuljetusalojen ja yksityisten palvelualojen ammattiliittoa.